Kun lapset tarvitsisivat eniten psyykkistä tukea, sitä on usein vähiten saatavilla. BAS:n perheneuvontakeskus (Family Guidance Center, FGC) aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten PSV:n ja norjalaisen NORWAC-järjestön tuella. FGC tarjoaa ammatillista psykososiaalista apua palestiinalaisille ja köyhille libanonilaisille perheille. Näiden vuosien varrella PSV on saanut ulkoasiainministeriöltä hanketukea FGC:n toiminnan kehittämiseen. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

FGC:n palestiinalainen sosiaalityöntekijä Elham Shahrour on viestittänyt, että lapset ja heidän huoltajansa eivät uskalla tulla Sabrassa sijaitsevaan perheneuvontakeskukseen. Pommitusten vuoksi liikkuminen on tuntunut liian vaaralliselta. Myöskään työntekijät eivät ole uskaltaneet tulla töihin tai muutoinkaan paljon liikkua ulkosalla.

Elham itse sisarineen ja veljineen on "BAS:n lapsia". Perhe pääsi hengissä pakenemaan Tal al-Zaatarin verilöylystä Beirutiin 30 vuotta sitten. Siellä äiti ammuttiin hänen mentyään hankkimaan perheelle ruokaa. Isä kuoli räjähdyksessä. Verilöylyn jälkeen Beit Atfal Assumoud (BAS) perustettiin huolehtimaan orvoiksi jääneistä lapsista. BAS:sta tuli Shahrourin sisarusten perhe. Järjestö evakuoi heidät myöhemmin vuorten yli Syyriaan turvaan sisällissodan väkivaltaisuuksilta. Elham, kuten muutkin BAS:n työntekijät tietävät miltä sota haisee ja mitä se tekee ihmisille.

 

145529.jpg

 

Elham Shahrour (äärimmäinen vasemmalla istumassa penkillä) vieraili Suomessa vuonna 1987 BAS:n kansantanssiryhmän jäsenenä. Aikuisena hän on jo vuosia opettanut BAS:ssa lapsille palestiinalaisia perinnetansseja, laulua ja säkkipillin soittoa.

 

145539.jpg

 

Elham Shahrour BAS:n Family Guidance Centerin sosiaalityöntekijänä helmikuussa 2004. Kuva: Kirsti Palonen

Maanantaina vain Elham ja BAS:n johtava hammaslääkäri Faiza Aina olivat saapuneet FGC:iin, mutta sen paremmin lapsia kuin vanhempiakaan ei näkynyt. Eikä ihme. Aamulla Israel oli tehnyt ilmahyökkäyksiä Beirutin eteläiseen kaupunginosaan.

Päivän aikana suunnittelin sähköpostin avulla Elhamin kanssa uutta sadutushanketta, joka mahdollistaisi sen, että FGC jatkaa lasten psykososiaalista tukitoimintaa näissä poikkeusoloissa.

Sadutus on Monika Riihelän kehittämä menetelmä, jonka käytöstä FGC:llä on jo kokemusta (sadutuksesta ks. http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/Sadutus/sadutus_paa.htm). Kaija Kemppainen toimi Suomessa vetäjänä Satusilta Kotka – Beirut –hankkeessa useamman vuoden ajan. Viime kesänä järjestin Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistystä edustavan Jumana Kasimin kanssa sadutuskoulutukset Tripolissa, Beirutissa ja Sourissa BAS:n työntekijöille ja vapaaehtoisille.

145542.jpg

Sadutusta BAS:n päiväkodissa Beddawissa Pohjois-Libanonissa. Kuva: Kirsti Palonen

Sadutusosaamista on, ja Elham on halukas vetämään uutta hanketta, jota pakolaisleireissä itsekin asuvat BAS:n työntekijät voisivat toteuttaa leirien sisällä ilman että vanhempien tarvitsisi lähteä viemään lapsia muualle.

Sadutuksen perusidea on, että siinä annetaan lapselle vapaa mahdollisuus ilmaista mitä hänellä on mielessään. Sadutuksen ohje on yksinkertaisuudessaan:

Kerro satu.

Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.

Lopuksi luen tarinasi

ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.

Tämän oppimiseksi ei tarvita akateemista pitkää koulutusta. Tavallinen perheenäiti voi näitä ohjeita noudattaen tehdä arvokasta työtä. Saduttaja tarjoutuu lasten käyttöön jakamaan niin vaikeita kokemuksia ja sietämättömiä tunteita kuin ilojakin, mikä on kriisiavun keskeisiä elementtejä. Kun aikuinen ei ohjaa eikä arvostele, lapsi voi tuoda esiin itseään askarruttavia asioita sillä vauhdilla ja sillä tavalla, mikä hänelle on mahdollista.

Jo seuraavana päivänä tiistaina Elham meni Shatillan leirille ehdottamaan, että sosiaalityöntekijät alkaisivat siellä saduttaa lapsia. He innostuivat asiasta, ja suunnitelmissa on, että työhön ryhdytään jo tänään keskiviikkona 9.8. Toiminnasta siellä vastaa pitkäaikainen ystävämme PSV:n kummityöntekijä Jamile Shehade.

145540.jpg

Johtava sosiaalityöntekijä Jamile Shehade (vas.) kannustaa työtovereitaan dabke-tanssissa iloisella vappupiknikillä Etelä-Libanonissa 2004. Kuva: Kirsti Palonen

145541.jpg

Ja liittyy itsekin tanssiin. Kuva: Kirsti Palonen

Lisäksi Elham on soittanut Bourj El-Barajnehin leirille ja keskustellut toiminnan aloittamisesta siellä. Elham lähettää sadut Suomeen ja tämän blogin lukijoilla on jatkossa mahdollisuus perehtyä siihen, mitä pakolaisleirien lasten sisäisessä maailmassa liikkuu näinä päivinä.

Olemme suunnitelleet, että jatkossa Elham pyrkii rohkaisemaan myös Etelä- ja Pohjois-Libanonin leireillä sadutuskoulutusta ja –harjoitusta saaneita työntekijöitä aloittamaan tätä toimintaa mahdollisimman pian. Elham itse on jo työskennellyt Khadijan kanssa, joka on FGC:n sadutuskonkareita, CP-vammainen tyttö, ensimmäisiä Libanonissa sadutettuja lapsia.

145800.jpg

Khadija BAS:n Family Guidance Centerissä joulukuussa 2000 valmistautumassa ensimmäiseen sadutukseensa FGC:n silloisen psykologin Soha Motlak Abdul Rahmanin kanssa. Kuva: Kirsti Palonen

Vuosituhannen vaihteen tienoilla kysyin Elhamilta, mitä hän toivoo elämältä. Elham vastasi:

"Toivon, että kaikki sodat loppuisivat ja rauha vallitsisi koko maailmassa. Toivon myös, että köyhyys ja sairaudet pystyttäisiin poistamaan maailmasta, niin että täällä ei olisi enää yhtään orpoa ja nälkäistä lasta."

Tunnen suurta surua siitä, että Elham joutuu jälleen elämään keskellä niitä ongelmia, joiden poistaminen on hänen hartain toiveensa.

Kirsti Palonen