Lehtitietoja lukiessa mieleen tulee usein jotain, mitä BAS:in henkilökunta on kirjoittanut tai mitä lapset ovat kertoneet BAS:in avustustyötä tekeville aikuisille.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kiittäessään sodan jälkeen tukijoitaan BAS kirjoitti: "Emme ole milloinkaan Libanonin pitkässä sotahistoriassa joutuneet todistamaan sen tasoista suunnatonta väkivaltaa ja massiivista tuhoa. Silti uskomme aina, että materiaalinen hävitys on helppo korjata, mutta ihmismenetykset ja ihmisten sisäiset vauriot ovat vaikeimmin korjattavissa." Liliane Younes totesi: "Olemme kokeneet pitkiä sotia ja voittaneet paljon vaikeuksia, mutta tämä oli meille vaikein kokemamme periodi, koska jokainen Libanonissa tunsi henkensä uhatuksi."

Näin sotaa kuvasi lapsi Bourj el Barajnehin pakolaisleirillä Beirutissa aivan Dahiehin kaupunginosan pommitusten naapurissa.

He puhuivat tietenkin omasta sisäisestä kokemuksestaan, jota ei voi kiistää. Mutta ulkopuoliset saattavat kiistää, oliko tuollaiseen kokemukseen aihetta. Nyt vajaa kuukausi sodan päättymisen jälkeen alkaa kertyä tietoja siitä, mitä oli syytä pelätä ja mitä on syytä pelätä yhä edelleen. Psykologin käyttämällä ammattisanastolla ei ole paljon käyttöä, kun siirrytään sotatoimien alueelle. Englanninkielestä kääntäessä tuli vastaan monia sanoja, joiden käännöksestä olen epävarma. Luulisin kuitenkin, että itse ajatus tulee selväksi. Kommentteja otan mielelläni vastaan.

Jo viime kuun lopulla YK:n erikoislähettiläs Jan Egeland syytti Israelin käyttäneen täysin moraalittomasti rypälepommeja Etelä-Libanonin asutusalueilla. Hän totesi, että kotiin palanneita ja palaavia siviileitä odottaa jopa 100.000 räjähtämätöntä rypälepommin ammusta. "Järkyttävää - ja sanon jopa täysin moraalitonta - on, että 90 prosenttia rypälepommeista pudotettiin konfliktin 72 viimeisen tunnin aikana, silloin kun jo oli tiedossa, että päätöslauselma syntyy."

Rypälepommissa aseen rungosta kylvetään suuri määrä tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Rypälepommien käyttäminen siviilejä vastaan on kansainvälisissä sopimuksissa kielletty. Israelin hallitus sanoo, että niitä ei suunnattu siviilejä vastaan eikä niitä käytetty kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

Rypälepommit laukaistaan. Kuva: BBC News

Rypälepommi aktivoidaan. Kuva: BBC News

Tytärammukset leviävät maahan. Kuva: BBC News

Brittiläisen Landmine Action -järjestön puheenjohtaja Simon Conway sen sijaan esitti The Independent –lehdessä, että Israel otti asuinalueet helposti räjähtämättömäksi jäävien rypäleammusten kohteeksi konfliktin viimeisinä päivinä harkiten ja että näin Etelä-Libanonin kylistä tehtiin suunnitellusti miinakenttiä, jotka tappavat umpimähkäisesti siviilejä vielä vuosia sodan päätyttyä.

YK:n miinanraivausta Etelä-Libanonissa johtanut Chris Clarke sanoi samassa Independent -lehdessä, ettei hän ole missään konfliktialueella nähnyt yhtä paljon rypälepommeja, vaikka on siivonnut räjähtämättömiä ammuksia Sudanissa, Bosniassa, Kosovossa ja Kuwaitissa.

Nyt samanlaista tietoa tulee myös Israelista. Eilispäivänä israelilainen Haaretz siteerasi Israelin armeijan Libanonin ohjusyksikön päällikköä, joka luonnehti rypälepommien ja fosforiammusten käyttöä sodan aikana "järjettömäksi ja suhteettomaksi". Tämä nimeltämainitsematon yksikön päällikkö taas viittasi pataljoonankomentajaansa, jonka mukaan Israelin armeija laukaisi noin 1.800 rypälepommia. Ne sisälsivät yhteensä yli 1,2 miljoonaa tytärammusta.

Lisäksi Israelin armeijan tykistöyksikköjen sotilaat vahvistivat, että armeija käytti sodan aikana fosforiammuksia, jotka kansainvälinen laki kieltää. Heidän väitteittensä mukaan suurin osa mainituista räjäytyskomennoista annettiin sodan viimeisten kymmenen päivän aikana.

Ohjusyksikön päällikkö totesi, että Libanonissa käytettiin runsaasti Multiple Launch Rocket System (MLRS) –raketinheitinjärjestelmää siitä huolimatta, että sen tiedettiin olevan varsin epätarkka. Haaretzin mukaan tällaisen aseistuksen käyttö on kyseenalaista pääasiassa epätarkkuutensa vuoksi ja koska se aiheuttaa suurta tuhoa mielivaltaisissa kohteissa laajoilla alueilla. Virhemarginaali on 1.200 metriä aiotusta kohteesta. (MLRS oli meillä Suomessa esillä tammikuussa, kun puolustusministeri Seppo Kääriäinen päätti, että Suomeen hankitaan Alankomaista käytettynä yhdysvaltalainen raskas raketinheitinjärjestelmä M270 MLRS.)

Tämä M270 MLRS -raketinheitinjärjestelmä on kuvattuna Wikipedian, Vapaan tietosanakirjan hepreankielisillä nettisivuilla.

MLRS –raketinheitinjärjestelmä on siirrettävissä paikasta toiseen. Kuva: Federation of Scientist-nettisivut/Military Analysis Network

Haaretzin mukaan Yhdysvallat uskoo, että Israelin Libanonissa laukaisemista rypälepanoksista noin 40 prosenttia ei räjähtänyt. Ne ovat laajoilla alueilla maassa räjähtämättöminä maamiinoina, jotka vaativat uhreja vielä pitkään sodan loppumisen jälkeen.

Edelleen Haaretzin mukaan Libanonissa uskotaan tällaisia räjähtämättömiä ammuksia olevan noin 500.000. Eiliseen mennessä tällainen miina oli surmannut 12 libanonilaista siviiliä sodan loppumisen jälkeen.

Em. yksikön päällikkö lähetti puolustusministeri Amir Peretzille kirjeen sen jälkeen, kun hänen palvelusaikansa armeijassa päättyi. Kirje käsitteli rypäleammusten käyttöä. Siihen ei ole vastattu, ja puolustusministerin toimisto kieltää vastaanottaneensa viestejä rypälepommien käytöstä.

Israelin armeija kieltää rikkoneensa kansainvälistä lakia.

Kirsti Palonen