Pommituksissa vaurioituneessa BAS:n toimintakeskuksessa Nahr el-Baredin leirillä naiset valmistivat pari vuotta sitten säilykkeitä jopa myyntiin, sittemmin yhteisön tarpeisiin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

606401.jpg 

Kuva: BAS:n kuva-arkisto

 

Tällä hetkellä leirissä on pula ruokatarvikkeista. YK:n kuuden kuorma-auton saattue yritti tänään viedä leiriin ruokaa, vettä, lääkintätarpeita ja sähkögeneraattorin, mutta oli pakotettu palaamaan takaisin, kun ammus räjähti lähellä ajoneuvoja.

 

Blogin arkistosta löytyy lasten tarinoita viime kesän pommitusten ajalta. Ne kertovat myös ruokatarvikkeiden vähenemisestä, kun pommitusten vuoksi kaupat olivat kiinni eikä uskallettu edes liikkua ulkona. Ne kertoivat siitä, miten perheenäidit yrittivät saada aikaan jonkinlaisen aterian isolle perheelleen siitä vähästä, mitä oli jäljellä. Ja kaikissa kertomuksissa tuntui voimakas pelon läsnäolo.

 

Keskustelin pari viikkoa sitten BAS:n johtavan hammaslääkärin Faizah Ainan kanssa lasten kokemuksista sodan aikana. Faizah totesi, että lasten pelko ei tarkasti ottaen ollut kuoleman pelkoa, vaan tapetuksi tulemisen pelkoa.

 

Kirsti Palonen