<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tänäänkin, kun ainakin 18 ihmisen on kerrottu kuolleen Libanonin armeijan ja Fatah al-Islamin käydessä kiivaita taisteluja Nahr el-Baredissa, Beit Atfal Assumoudin henkilökunta ja vapaaehtoiset käyvät Beddawissa epäsuhtaista kamppailuaan evakkoon joutuneitten perheitten auttamiseksi. Jotta voitaisiin käyttää katastrofin määritelmää, se pitää jo sisällään, että tavanomaiset resurssit eivät riitä. Eivätkä Nahr el-Baredin mittaisessa tilanteessa ulkopuolelta tulleilla resursseilla vahvistettuinakaan riitä.

 

UNRWA:n tilastojen mukaan Nahr el-Baredissa oli runsaat 31.000 rekisteröityä palestiinalaispakolaista. Nyt leirissä kerrotaan olevan jäljellä arviolta 5.000 ihmistä. Suurin osa paenneista on 15 kilometrin päässä sijaitsevassa Beddawin pakolaisleirissä, jossa UNRWA:n mukaan on runsaat 16.000 asukasta.

 

Sosiaalityöntekijä Mysoon Mustafa BAS:n Beddawin toimintakeskuksesta ilmoittaa Beddawin asukasmääräksi 17.000, mikä lienee hyvä arvio, koska UNRWA:n tilasto on muutaman vuoden takainen. Mysoonin mukaan näiden 17.000:n jo aiemmin ahtaasti asuneen ihmisen lisäksi Beddawissa on tällä hetkellä 22.000 Nahr el-Baredista paennutta. Pelkkien lukujenkin perusteella voi kuvitella, että tilanne on kaikille fyysisesti ja psyykkisesti ahdistava.

 

BAS:n Beddawin hätäaputiimi koostuu Beddawin ja Nahr el-Baredin toimintakeskusten henkilökunnasta ja vapaaehtoisista. Kaikkiaan heitä on 65. Mysoon toteaa yksinkertaisesti, että on vaikeaa löytää ratkaisuja, joilla voitaisiin auttaa evakkojen moninaisissa tarpeissa.

 

Sadutus on jatkunut Beddawin toimintakeskuksessa. Sadutuksessa lapsi valitsee itse, mistä ja miten hän haluaa kertoa. Aikuinen on kuuntelija, vastaanottaja ja sanatarkka muistiinmerkitsijä. Hän on väline, jonka avulla lapsen kertomus saa kirjallisen ja toistettavan hahmon. Mutta lopputulos on aina lapsen itsensä tuottama ja hänellä on siihen tekijänoikeus. Sadutuksen periaatteisiin kuuluu, että lapsella on oikeus kieltää näyttämästä tai julkaisemasta tarinoitaan.

 

Tämän blogin materiaali syntyy yhteistyössä kumppanijärjestömme Beit Atfal Assumoudin kanssa. He tekevät psykososiaalista työtä lasten kanssa ja sadutus on osa tätä työtä. He tekevät raportteja tilanteesta ja tekemästään avustustyöstä edelleen informoitavaksi. Myös blogissa raportoidut perhevierailut ja niiden aikana tehdyt haastattelut on aina tehty Beit Atfal Assumoudin työntekijöitten kanssa.

 

Palestiinalaiset haluavat ihmisten tietävän, mitä heille tapahtuu. Lapset ovat yleensä tyytyväisiä siitä, että he ovat saaneet kertoa näkemänsä ja kokemansa ja että se voidaan lukea ulkomailla. He saavat BAS:n työntekijöiden kautta kiitokset ja palautteen siitä, että heidän kertomuksensa on julkaistu blogissa.

 

Tällä kerralla on vuorossa kaksi 10-vuotiaan Fatima Awad El-Sayedin kertomaa tarinaa. Fatima on hyvä koulussa. Hänen nimensä on koulun kunniamainintalistalla. Tällä hetkellä Fatima asuu tätinsä talossa Beddawin pakolaisleirillä.

 

629971.jpg

Fatima Awad El-Sayed BAS:n Beddawin toimintakeskuksessa. Kuva: Beit Atfal Assumoudin kuva-arkisto.

 

Kuusi päivää taistelujen alkamisen jälkeen 26.5.2007 Fatiman tarinan pääaihe on kaikkien nahr el-baredilaisten valtava pelko.

 

Tänä vuonna tuli sota Nahr el-Baredin leiriin. Tämän sodan aikana kuoli monta ihmistä, miehiä, naisia ja paljon lapsia. Ihmiset olivat kaikesta sydämestään peloissaan järkyttävistä uutisista. Monia taloja tuhottiin ja monia autoja rikottiin.

 

Koraanin säkeitä tuli koko ajan suustani. Kaikki ihmiset pelkäsivät, lapset ja naiset, ja itkivät kaiken aikaa, koska olivat peloissaan. Matkallani ulos leiristä näin maassa paljon sortuneitten talojen lohkareita. Kaikki ihmiset itkivät, ja minä olin yksi heistä.

 

Tänään Beddawissa tätini paikassa tunnen itseni onnelliseksi, mutta samaan aikaan surulliseksi, koska leiriin jääneet ihmiset kärsivät, kuten minä ennen. Ilon tunteeni ei voi olla täydellinen ennen kuin tämä ongelma on ratkaistu ja voimme mennä takaisin taloihimme, joissa synnyimme vapaina siitä vankilasta, joka lukitsi sydämemme sisältä päin. Toivon, ettei yhdenkään lapsen tarvitsisi pelätä.

 

Fatiman tarinan taustalla on viime kesän Libanonin sota. Hän muistaa, että vajaa vuosi sitten Libanonissa pommitettiin ja käyttää ilmaisuja "tänä vuonna" ja "tämän sodan aikana".

 

629989.jpg

Fatima Awad El-Sayedin piirustus. Kuva: Beit Atfal Assumoudin kuva-arkisto.

 

Viisi päivää myöhemmin 31.5.2007 Fatima kertoi toisen tarinan. Sen hän sanoi oppineensa koulussa. Tämä on ensimmäinen Beddawista lähetetty satu, jossa ei käydä sotaa tai olla realistisessa omakohtaisessa akuutissa kriisitilanteessa. Muistan Kati Partasta, joka sadutti Pakistanin maanjäristyksessä loukkaantuneita pieniä sairaalapotilaita. Kati totesi, että vaikka kauhua kokeneet lapset halusivat kertoa oman katastrofikokemuksensa, he eivät halunneet viipyä niissä pitkään. Tarinan kerrottuaan he piirsivät säännönmukaisesti värikkäitä kukkia ja perhosia, usein kuvan tai jopa muotokuvan saduttajatädille, "Kati-isoäidille".

 

630003.jpg

Saduttamisessa tarvittavat välineet ovat kynä ja paperi ja ennen kaikkea aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus. Kuva: Beit Atfal Assumoudin kuva-arkisto.

 

Fatima siirtyy kuninkaitten, prinsessojen ja linnojen maailmaan. Mutta sielläkin on paha noita, joka taikoi prinsessan linnuksi häkkiin. Edellisen tarinan konkreettisen tilanteen ahdistavuuteen liittyvä häkkivertaus kulkeutuu Fatiman toiseen tyypiltään erilaiseen kertomukseen. Viime kesän sodan aikana toinen tyttö kuvasi tilannettaan pommitusten aikana ja vielä tulitauon jälkeenkin rypälepommiuhan ympäröimänä kuin hän olisi suljettu häkkiin. Tällä hetkellä Nahr el-Baredissa 5.000 ihmistä on häkissä, joka on vielä taistelualuetta.

 

Olipa kerran suuri palatsi. Aurinko paistoi yleensä, ja ne, jotka katselivat sitä, menivät sekaisin siitä, kumpi paistoi, palatsi vai aurinko.

 

Yhtäkkiä vieras lintu jostain hyvin kaukaisesta maasta tuli palatsin ikkunaan. Pöydällä oli omenoita, jotka olivat jääneet tähteeksi kuninkaalta ja apulaiselta. Lintu näki pöydän, meni sisään ja alkoi syödä omenoita.

 

Se kuuli äänen joka laski yksi kaksikymmentäyksi. Ääni kuului koneelle, jonka kuningas oli tilannut erityisesti laskemaan omenoita.

 

Kuningas heräsi, potkaisi konetta ja sanoi: "Valheita, valheita!" Hän kutsui vartijaa ja kysyi, missä se mies oli, joka oli tehnyt ja myynyt koneen. Sitten hän näki linnun ja pyysi vartijaa antamaan hänelle häkin.

 

Vartija ajatteli, että kuningas on tullut hulluksi. Hän meni hakemaan häkin ja pani linnun sen sisään. Lintu raapaisi vartijaa. Löi häkkiä kepillä. Muuttui kauniiksi tytöksi, jolla oli pitkä kaunis vartalo.

 

Kuningas kysyi häneltä, kuka hän on. Hän vastasi: "Olen prinsessa, ja ilkeä noita, joka vihaa kauniita asioita, muutti minut linnuksi. Kiitän teitä, että muutitte minut takaisin luontoni mukaiseksi. "

 

Kuningas kysyi häneltä: "Hyväksyisitkö minut aviopuolisoksesi?" Hän räpytti silmäluomiaan, mikä oli myöntymisen merkki. Kansa juhli häitä 21 päivää.

 

630018.jpg

Fatima tekemässä yhteispiirustusta muiden lasten kanssa Beddawin toimintakeskuksessa. Vieressä työskentelevä tyttö on kirjoittanut toivomuksen "We want freedom". Kuva: Beit Atfal Assumoudin kuva-arkisto.

 

Nahr el-Baredin asukkaiden – sen paremmin paossa olevien kuin loukkoon jääneitten – ei ole realistista odottaa suurta ihmettä, joka avaisi äkkiä häkin ja päästäisi heidät vapauteen. Useimmat lapset esittävät toivomuksen, että pääsisivät takaisin kotiin. Mutta monet myös tietävät, että kotia ei ole tai että se on vaurioitunut.

 

SPR:n kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi kertoi kerran, että vaikka jokin viime aikojen maanjäristyksistä oli pyyhkäissyt alueelta kaikki rakennukset maantasalle, ihmiset halusivat mahdollisimman pian päästä sille maapalalle, jolla heidän kotinsa oli aiemmin sijainnut. Kaiken tuhon keskellä se merkitsi heille turvaa.

 

Tämänhetkisessä Nahr el-Baredin katastrofissa lapset haluavat samalla tavoin päästä Nahr el-Barediin. Jos he asuisivat kodissaan Nahr el-Baredissa, he ikävöisivät Palestiinaan, jonka he mieltävät oikeaksi kodikseen.

 

Voit tukea Beit Atfal Assumoudia sen avustustyössä Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta.

 

Keräystili: Libanon / Psykologien Sosiaalinen Vastuu

Sampo 800019-703530

Viitenumero: 1656

Keräyslupa: OKU 1819 A

 

Kirsti Palonen