Psykologien Sosiaalinen Vastuu ja Pysäyttäkää sota -verkosto ovat koonneet Ghadi Boustanin valokuvista pienimuotoisen näyttelyn.

 

166761.jpg

Ghadi Boustani 14.8. mielenosoituksen kokoontumispaikalla Kiasman aukiolla. Kuva: Kirsti Palonen

 

Näyttely oli ensimmäistä kertaa esillä Tallinnanaukiolla lauantaina 26.8. Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistyksen ja Pysäyttäkää sota -verkoston solidaarisuusteltassa. Suurin osa kuvista on sodan ajalta heinäkuulta, mutta kontrastin vuoksi joukossa on myös muutama aiemmalta ajalta.

 

Valokuvat on laminoitu. Se olikin hyödyksi, kun vettä alkoi yhtäkkiä sataa ihan kunnolla.

 

166744.jpg

Sirkku Kivistö keskustelee Ghadi Boustanin valokuvista Lähi-itää tuntevan rouvan kanssa. Kuva: Kirsti Palonen

 

Näyttelyn esittelytekstin otsikossa Libanonia luonnehdittiin toisaalta setrien maaksi, toisaalta sotien maaksi:

 

"Foinikialaiset käyttivät Libanonin-setriä laivojensa, talojensa ja temppeliensä rakennuspuuksi. Egyptiläiset polttivat setriä seremonioissaan. Talmudin mukaan juutalaiset polttivat setripuuta Öljymäellä merkiksi uuden vuoden alkamisesta. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Raamatussa setri mainitaan yli 70 kertaa. Korkean veisun ylväs sulhanen on kuin setripuu. Kaikkien Eedenin puiden sanottiin sitä kadehtivan. "Sen lehvillä pesivät kaikki taivaan linnut, sen oksien alla synnyttivät kaikki metsän eläimet." (Hesekiel 31)

 

Libanonin-setriä voidaan pitää Libanonin luonnonkauneuden ja –rikkauksien symbolina. Se on historian kuluessa ollut tärkeä monille kulttuureille. Tällä hetkellä nämä puut on hävitetty lähes sukupuuttoon. Mutta Libanon on aloittanut ohjelman metsien ennallistamiseksi ja uudistamiseksi.

 

Libanonin sisällissota, joka sisälsi palestiinalaisiin kohdistuneita verilöylyjä ja monien ulkopuolisten sekaantumista, aiheutti tavatonta poliittista sekasortoa sekä aineellista ja inhimillistä tuhoa. Maa alkoi toipua  siitä 2000-luvulla.

 

22.8.2006 päivitetty Libanon-luku CIA:n World Factbookissa luettelee kuitenkin monia ongelmia: Metsänhävityksen lisäksi mm. vesien saastumisen, työttömyyden (18 % vuonna 1997), köyhyyden (28 % väestöstä alle köyhyysrajan vuonna 1999). Factbookin mukaan maassa on palestiinalaispakolaisia 404.170 (YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA). Vuonna 2005 oli maansisäisiä pakolaisia  300.000 (1975-1990 sisällissodan ja Israelin hyökkäysten jäljiltä).

 

CIA:n World Factbook ei mainitse tämän kesän sotaa. Näyttelymme kertoo kuvin viimeaikaisista muutoksista Libanonissa. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n palestiinalainen yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoud (suomeksi Kestävyyden lasten koti) totesi tulitauon alettua: Emme ole milloinkaan Libanonin pitkässä sotahistoriassa joutuneet todistamaan tämän tasoista suunnatonta väkivaltaa ja massiivista tuhoa. Materiaalinen hävitys on kuitenkin helppo korjata verrattuna ihmismenetyksiin ja ihmisten sisäisiin vaurioihin.

 

Kirsti Palonen"

 

Ghadi Boustani on syntynyt Debbiehin kylässä Libanonin vuorilla. Hän on tällä hetkellä Suomen kansalainen. Heinäkuussa hän oli viettämässä lomaa perheensä luona, mutta loma muuttuikin kuvaajalle, dokumenttiohjaajalle ja free lance -toimittajalle työksi.

 

Seuraavan kerran valokuvat ovat esillä Elielinaukiolla Helsingin rautatieaseman vieressä lauantaina 2.9. klo 12-14.

 

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn.

 

Kirsti Palonen