Palattuani viime yönä Jerusalemista kotiin sain liitetyksi muutaman kuvan aiempiin kirjoituksiini "Aikuiset taistelivat, lapset kertovat 10. Libanonilaissadut esillä sadutus-workshopissa Ramallahissa, 24.9." ja "Aikuiset taistelivat, lapset kertovat 11. Sadutus: very nice and not expensive, 25.9." Olkaa hyvät, katsokaa millaisia uusia saduttajia on Länsirannalla.

Ilokseni voin myös ilmoittaa, että Suomen kissaväestö on vahvistunut kolmella maahanmuuttajalla, jotka yhdessä edustavat lukuisia rotuja.

202595.jpg

Tervetuloa Suomeen vanha rouva Adrian. Kuva: Kirsti Palonen

202599.jpg

Tervetuloa poikansa, peräkammarinpoika Mustis. Kuva: Kirsti Palonen

202613.jpg

Tervetuloa Suomeen myös insinööri Jassu, tässä vielä lepäämässä autohommista Itä-Jerusalemissa. Kuva: Kirsti Palonen

Muuttajien matka oli väsyttävä. Ben Gurionin lentokentällä heidän papereitaan syynättiin monen henkilön voimin ja oltiin sitä mieltä, että palauttaminen Suomesta voisi olla edessä, jos päästettäisiin lähtemään. Pitkien neuvottelujen jälkeen löytyi ystävällinen tohtori, joka lisäsi muuttajien passeihin lukuisia leimoja. Suomessa passeja ei edes tarkastettu.

Muuttajat olivat säikähtäneitä elämänsä ensimmäisestä lentomatkasta, jonka aikana vielä oli vaihto Budapestissa. Nyt jo kuitenkin totuttelevat uuteen elämäntapaan Länsi-Suomessa.

Ben Gurionilla muuttajat herättivät suurta ja ystävällistä huomiota kaikenikäisissä ja useita kansallisuuksia edustavissa kanssamatkustajissa. Mitähän tapahtuisi rauhanneuvotteluissa, jos neuvottelijat ottaisivat mukaan lemmikkieläimensä. Sulaisivatko jää ja ristiriidat nopeammin heidän välillään? Herättäisivätkö lemmikit enemmän empatiaa kuin vieraan kansallisuuden lapset?

Kirsti Palonen